perjantaina, heinäkuuta 27, 2007

"Jos en huuda, nimeni katoaa"


Ihmisen elämä on joskus niin pienestä kiinni. Alfredo (Suomessa huhtikuussa vieraillut ihmisoikeusjuristi) kertoo haastattelussa blogissa oaxacaenpiedelucha.blogspot.com, miten poliisit hakkasivat häntä pampuilla, kengänkärjillä ja kivillä. Poliisit kantoivat hänet autoon, jossa hän näki pari-kolme siviilipukuista miestä tuliaseiden kanssa. Tässä vaiheessa ympärille oli kerääntynyt toimittajia, jotka kysyivät huutaen hänen nimeään. "Keräsin voimani ja huusin nimeni, ja uskon että tämä oli se tekijä, joka esti katoamiseni." Tässä vaiheessa poliisit siirsivät Alfredon ambulanssiin, jossa hänelle annettiin kasoittain lääkkeittä. "Kuitenkin vielä ambulanssin sisällä kaksi liittovaltion poliisia kävi kimppuuni."

Kun Alfredo palasi Suomesta Meksikoon huhtikuussa, hänelle selvisi, että Oaxacan syyttäjänvirastossa on valmisteltu syyte häntä vastaan autonryöstöstä. Väite on huvittava. Alfredo ei ole ainoastaan etelämeksikolaisen lyhyt, vain myös kovin hoikka. Hänkö varasti väkivalloin luksusauton kahdelta mieheltä, kuten syyttäjä väittää?

Alfredo vastaa valtion terrorismiin oaxacalaisista tutulla taistelutahdolla.
"He hakkasivat minut, häpäisivät minut ja omasta mielestään nöyryyttivät minua. Mutta vakaumukseeni he eivät tehneet pienintäkään lovea. He sanoivat minulle: "siinäpä saat, perhanan poika, jotta opit olemaan puolustamatta noita pahuksen appolaisia", mutta tämä ei saa minua hievahtamaan."