Ajaako hallitus ihmiset tarttumaan aseisiin?

Joulukuussa Meksikon vasemmistolaisin sanomalehti La Jornada haastatteli sissiryhmien johtohahmoja. Sissijohtajien mukaan Oaxacan tapaus osoittaa, ettei Meksikossa ole tilaa rauhanomaiselle taistelulle.
Haastattelu oli tehty pari viikkoa sen jälkeen, kun Oaxacassa alkoi laajin APPO:n jäsenten tai satunnaisten liikkeen toiminnassa mukana olleeksi epäiltyjen pidätys – ja kidutusaalto.

Onko tilanne tosiaan näin karu? Eikö Meksikossa voi taistella ilman aseita?

Oaxacan naapuriosavaltiossa Chiapasissa zapatistit ovat onnistuneet taistelussaan Oaxacaa paremmin. Zapatistejakin viruu vankiloissa, mutta tiukalla armeijakurilla zapatistit ovat säilyttäneet autonomiansa. Zapatistikylissä on käyty yhteenottoja valtion armeijan kanssa, mutta zapatistiliikettä ei ole saatu maan alle.

Oaxacassa monet liikkeen toimintaan osallistuneet piileskelevät yhä. Näin muun muassa Bertha Elena Muñoz eli ”La Doctora” sekä ”Miguel”, jotka olivat syksyllä Radio Universidadin kuuluttajia. Sadat ihmiset, joilla on pidätysmääräys, eivät uskalla mennä koteihinsa, työpaikalleen tai kouluun poliisin pelossa.

Oaxacassa APPO:n jäsenille ropisee yhä syytteitä ja pidätysmääräyksiä. Usein syytteillä ei ole mitään tekemistä poliittisen toiminnan kanssa. Meksikossa on pitkä historia vasemmistoaktivistien syyttämisestä milloin mistäkin. Kun tuttu kahvinviljelijäpariskunta viitisen vuotta sitten vastusti kylänsä johtajaksi omavaltaisesti julistautunutta cacique-johtajaa, heitä keksittiin syyttaa tapon yrityksestä.
(Caciquet ovat kyliä mafiatyyliin johtavia tyyppejä, joita ei ole valittu ”toimeensa” mitenkään. Tästä ilmiöstä lisää joskus toiste.)
”Pahinta on se, että jos he keksivät syyttää minua vaikka raiskauksesta, he tulevat etsimään naisen joka suostuu palkkiosta todistamaan minun raiskanneen hänet”, tuskailee APPO:ssa toimiva tuttu.

Kiinni jäädessään liikkeessä toimineita saattavat odottaa vuosikymmenten vankeustuomiot. Miltä tuntuu 25-vuotiaasta nuoresta, joka saattaa joutua kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan? Ei koskaan perhettä, ei lapsia, urasta puhumattakaan. Tällä hetkellä Oaxacassa on paljon nuoria, joilla ei ole enää mitään menetettävää. He voivat paeta laittomiksi siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin, mutta lähempääkin löytyy vaihtoehtoja. Sissiryhmittymät harjoittelevat Oaxacan loputtomassa vuoristossa, ja epäilen monien ”kadonneiden” harjoittelevan siellä sissiotteita.

Vaikka lehdet eivät siitä juuri kirjoita, baarikeskusteluissa vasemmistolaiset arvuuttelevat, milloin Oaxacassa, tai koko Meksikossa, alkaa sissisota. Ehkä armeijan kouluttamiseen menee pari vuotta, ehkä kolme. Vuosi 2010 on Meksikon vallankumouksen satavuotispäivä, ja olisi loogista, että jotkut ryhmät ottaisivat vuodesta mediahuomion irti.

Autonomiset kylat

Tovereiden mukaan eras intiaanikyla Oaxacassa on askettain julistautunut autonomiseksi. Tasta taytyisi etsia lisaa tietoa.

Ilmeisesti Oaxacan osavaltion perustuslaissa on tunnustettu niin sanottu "usos y costumbres"-jarjestelma, joka mahdollistaa kylille tietynasteisen autonomian.

Paikallishallinnoissa ilmeisesti PRI:n edustajilla on perinteisesti paljon valtaa ja usein mafiamaiset otteet. Kuulemma muutamissa kunnissa on nyt heitetty priistat (PRI:n edustajat) pois vallasta ja nimitetty itse omat edustajat. Chiapasissa on kuulemma sellaisia kuntia, joissa on kaksi eri hallintoa rinnakkain (priista-hallinto seka kansanhallinto, "gobierno popular"). Chiapasin perustuslaissa ei tunnusteta kylien autonomian jarjestelmaa, ja se on asia, jonka puolesta Chiapasissa kamppaillaan. Oaxacan perustuslaissa se tunnustetaan, mutta lakia ei pystyta hyodyntamaan kovin hyvin.

Uutisia Oaxacasta 10.1.2007

Keskiviikkona 10.1. jarjestettiin Oaxacassa vuoden ensimmainen Appon marssi, jonka vaatimuksena olivat edelleen: URO ulos, PFP ulos, vangit vapaiksi.

Eilisen paivan La Jornada -lehti kertoo, etta sadat Appon kannattajat marssivat pitkin Oaxacan katuja huudellen iskulauseita kuten "¡Ya cayó, ya cayó, Ulises ya cayó!". Kulkuetta ymparoi kymmenia paikallisia poliiseja.

Kulkueen paatteeksi pidettiin poliittinen kokous. Kokouksessa Appon neuvoston jasen Tomas Martinez Pinocho sanoi etta Appo aloittaa uuden vuoden uudistetulla rohkeudella. Hanen mukaansa Oaxacan kansa on jo voittanut pahimman vihollisensa eli pelon.

Kokouksessa puhui myos opettajien ammattiosaston johtoon kuuluva Augusto Reyes Medina. Han sanoi etta opettajat ovat edelleen osa Appoa, vaikka yksi heidan liittonsa johtajista, Rueda Pacheco, on julkisuudessa yrittanyt tehda eroa opettajien liiton ja Appon valille.

La Jornadassa haastateltiin myos maan alla olevaa Miguelia, joka on yksi tunnetuimmista Radio Universidadin juontajista. Han ja toinen juontaja nimelta La Doctora paattivat pelastautua kun radio suljettiin ja repressio koveni. Han kertoo, etta hanen mukaansa hallitus on luvannut hanen hengestaan 50.000 pesoa elokuussa, jolloin radiolaitteita sabotoitiin, ja etta palkkio tuplattiin 17.10.

Julkisuuteen on tullut 15 tapausta, jossa Appon vankeihin on kohdistettu seksuaalista vakivaltaa liittovaltion poliisin taholta. Ahdistelu on tapahtunut paaasiassa silloin kun vankeja on siirretty erityisvankilaan.

Samassa lehdessa kerrotaan, etta Ulises haluaa lisaa PFP-joukkoja Oaxacaan. PFP:n joukkoja alkoi lahtea pois joulukuussa. Joukkoja on Oaxacassa edelleen, mutta ne eivat ole enaa keskitetty pelkastaan kaupunkiin vaan eri puolille osavaltiota. Ulisesin mukaan on mahdollista etta Appo saa lisaa voimaa selviydyttyaan viimeaikaisista pidatysaalloista. Ulisesin kerrotaan kayneen keskustelemassa uuden sisaministerin kanssa.