Oaxaca - Helsinki

Oaxaca-leffa & keskustelu Cinemaissíssa 26.10.2008

2008-10-21T11:36:00.000-07:00

Katujen mediat

Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissíssa nähdään sunnuntaina elokuva A little bit of so much truth, joka kuvaa median roolia Meksikon Oaxacan osavaltion vuoden 2006 kansanliikkeen aikana. Näytöksen jälkeen keskustelu aiheesta jatkuu paneelissa Katujen mediat. Mitä oma media merkitsee intiaaniyhteisölle Meksikossa tai yhteiskunnallisille liikkeille Suomessa? Minkälainen on kadun medioiden ja valtamedian suhde Latinalaisessa Amerikassa ja muualla? Minkälaista taistelua käydään oikeudesta tietoon ja tiedonvälitykseen? Osa keskustelijoista puhuu espanjaa, tulkkaus suomeksi.

Dubrovnik, sunnuntaina 26.10.
Elokuva alkaa klo 14, keskustelu klo 15.30
Liput elokuvaan 6/5€

Keskustelijoina

Diego Cruz, Ääni intiaanikylille -yhteisöradiohanke, Oaxaca, Meksiko.
Saúl Sánchez, ihmisoikeusasianajaja, Meksiko.
Kukka Ranta, toimittaja, Suomi.
Lina Laurent, toimittaja, osallistui Chilessä yhteisötelevisiohankkeeseen vuosina
2000-2001.

Moderaattori: Anna-Reetta Korhonen, Ääni intiaanikylille -hanke, Kansan Radioliitto.
Lisätietoja 044 3662483.

Tilaisuuden järjestää Ääni intiaanikylille -hanke yhdessä Cinemaissin ja Kulttuurisilta
Kuubaan -kampanjan kanssa www.siltakuubaan.fi

Toinen mahdollisuus nähdä elokuva Un poquito de tanta verdad!

2008-11-07T07:07:00.000-08:00

Dokumenttielokuva Un poquito de tanta verdad Etelä-Meksikon Oaxacan vuoden 2006 yhteiskunnallisesta liikkeestä median näkökulmasta.

Elokuvan jälkeen Ääni intiaanikylille -hankkeen insinööri, zapoteekki-intiaani Diego Cruz Martinez vastaa kysymyksiin elokuvasta ja kertoo yhteisöradioiden perustamisesta köyhiin intiaanikyliin.

Vapaa sisäänpääsy.

Mahdollisuus antaa lahjoitus Oaxacan yhteisöradiotoiminnalle. Tilaisuudessa myynnissä t-paitoja, upeita hartiahuiveja ja koruja Oaxacan yhteisöradiotoiminnan hyväksi. Tervetuloa ostamaan joululahjoja!

Ti 11. 11. kello 18
Bossa, Annankatu 21, Helsinki

Leffa Oaxacasta Rajasaaressa la 27.9.2008

2008-09-25T11:58:00.000-07:00

Agencia Latina & Autogestion Project presents:
ALEGRIA FESTIVAALI!
The Final Chapter

Saturday 27, September @ Squat Rajatila (Rajasaarenpenger 12, Töölö)

Program from 17 to 20:

17.00 Opening - Agencia Latina RY

17.30 Conflicts and Documentaries
"Un poquito de tanta verdad" – (90min.)

19.00 Talk / Panel: Mexico´s Struggle and South American Conflicts Today
* Teivo Teivainen* (Professor – University of Helsinki)
* Anna-Reetta Korhonen (Oaxaca Solidarity Project)
* Laura Böök (Oaxaca Solidarity Project)
* Javier Cuevas (Agencia Latina RY)
* Marjaliisa Siira (Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto)
* Johnattan Rupire (Social Center Patio Maravillas - Spain)

FIESTA EL REVENTÓN: LIVE MUSIC
Entrance 5€ (all night long)

22.00 The Quiet Calls (Indie rock)
23.00 Chakana (Andean music)
00.00 RXNDE AKOZTA (Cuban hip hop)
01-04 DJs Marcos Almeyda & Luja

(Food – Drinks – Handicrafts – Design & T-shirts)

http://www.autogestionproject.org
http://www.valtaus.org
http://www.agencialatina.org/

OAXACA-TUKIBILEET 26.10.

2007-10-23T06:12:00.000-07:00

MARIA GASOLINA & BANDA MADRUGADA

Día de los muertos -bileissä
Elimäenkadun sosiaalikeskuksessa
Perjantaina 26.10.

Ovet auki klo 20, soitto alkaa klo 21

Elimäenkatu 15 A, Helsinki

4 € - tuotto Oaxacan liikkeelle

Tanssi kun vielä voit!

www.mariagasolina.net
www.myspace.com/mariagasolina
www.myspace.com/bandamadrugada

OAXACA-ILTA LA 4.8. UUDELLA VALTAUKSELLA HELSINGISSÄ

2007-08-03T05:24:00.000-07:00

Lauantaina 4.8. järjestetään Oaxaca-ilta Helsingissä vallatussa talossa, osoitteessa Elimäentie 15 Vallilassa.

Klo 18-20 Keskustelu Oaxacan liikkeestä + valokuvia

Klo 20 Videoita Oaxacasta

Klo 20--> Iltabileet, soittamassa POLKA MADRE, mustalaispunkkia Mexico Citystä.
Keikalle (vapaaehtoinen) sisäänpääsymaksu 3e.

Tervetuloa! Viestiä saa levittää!

Oaxaca-ilta on osa Vallilan uudessa sosiaalikeskukessa viikonloppuna järjestettävää Ghetto Experience-viikonloppua. Lauantaina ja sunnuntaina luvassa työpajoja ja poliittisia keskusteluja eri aiheista. Lisätietoa ja KARTTA paikalle osoitteessa valtaus.org

Guelaguetza-mielenosoitus 1.8.

2007-08-02T07:00:00.000-07:00

Keskiviikkona 1.8. Meksikon suurlähetystöllä järjestettyyn värikkääseen mielenosoitukseen osallistui noin 120 ihmistä. Puheiden lisäksi mielenosoituksessa oli Guelaguetzan hengessä runsaasti taidetta. PAND Taiteilijat Rauhan Puolesta esitti performanssin maissin jumalattaresta, meksikolainen bändi Polka Madre soitti ja Sibone Oroza esitti oaxacalaisia lauluja espanjaksi ja zapoteekiksi. Mielenosoituksen yhteydessä suurlähetystöön luovutettiin 12 järjestön allekirjoittama vetoomus, joka vaati Meksikon hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

1.8. tuli myös kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun kaksituhatta naista valtasi Oaxacassa rauhanomaisesti ja menestyksekkäästi hallituksen TV- ja radioaseman. Valtaus kesti kolme viikkoa ja siitä lähti liikkeelle APPO:n naisjaoston COMO:n toiminta, joka on edelleen aktiivista. Viva la COMO!

Uutiset poliisien väkivaltaisesta hyökkäyksestä Guelaguetza Popularin kimppuun herättävät vihaa ja surua. Ne myös osoittavat taas kerran, että Oaxaca ei ole palannut normaalitilaan. Väkivalta, ihmisoikeusloukkaukset ja valtion terrori jatkuvat, ja niistä huolimatta jatkuu myös vastarinta. Minulle henkilökohtaisesti erityisen huono uutinen oli, että yksi pidätetyistä oli ystäväni Oaxacasta, Silvia Hernandéz. Silvia on sosiologian opiskelija, joka toimii VOCAL –ryhmässä. (Voces Oaxaqueñas Construyendo Autonomía y Libertad) VOCALin tavoitteena on säilyttää Oaxacan vastarintaliike epähierarkkisena ja puolueista riippumattomana, ja luoda autonomiaa Oaxacassa. VOCAL tukee Oaxacan autonomisten ja vastarintaa tekevien kylien taisteluita ja on järjestänyt kulttuuritapahtumia ja mielenosoituksia.

Oaxacalibre-nettisivulla olevassa haastattelussa Silvia kertoo pidätyksestään. Hän oli 16.7. paikalla Guelaguetza Popularissa tekemässä tutkimusta, kun hänet ja useat muut ihmiset pidätettiin bussipysäkillä. Silvian kysyessä pidätyksen syytä poliisit alkoivat pahoinpidellä häntä. Matkalla vankilaan poliisit peittivät Silvian kasvot, talloivat hänen selkäänsä ja käsiään. Pidätettyjä uhkailtiin katoamisella ja tappamisella. Heille ei kerrottu minne heidät viedään, ja vasta myöhemmin selvisivät keksityt syytteet tuhopoltosta. Uhkailut, väkivalta ja seksuaalinen nöyryytys jatkuivat pidätyksen aikana. Lääkärit kävivät katsomassa pidätettyjä, mutta eivät antaneet minkäänlaista hoitoa tai lääkitystä loukkaantuneille

Valitettavasti Silvian tarina on tyypillinen esimerkki siitä, mitä pidätys Oaxacassa tarkoittaa. Hyvä uutinen on, että Silvia vapautettiin muutama päivä sitten. Hänellä on vielä oikeusprosessi edessään, mutta hänen tapauksessaan pidätys ei tarkoittanut vuosien vankeutta.

Haastattelussaan Silvia sanoo myös, ettei Oaxacan liike missään vaiheessa lakannut, vaikka repressio pakotti sen ottamaan tauon. Guelaguetza Popular yhdisti jälleen ihmisiä. Kuten edellisenä vuonna, ihmiset liittyivät yhteen vastustamaan kulttuurinsa kaupallistamista. Tämä ilmeisesti pelotti hallitusta, joka käytti massiivista väkivaltaa ja repressiota peittääkseen sen tosiasian, ettei oaxacalaisten liike ole kontrolloitavissa.

Oaxacassa ollessani haastattelin itse Silviaa ja useita muita Oaxacan liikkeeseen osallistuneista ihmisiä heidän kokemuksistaan. Kun ihmiset alkoivat kertoa tarinoitaan, puheelle ei ollut tulla loppua. Ihmisten rohkeus teki vaikutuksen - rohkeus, jonka takana on varmuus siitä, että heidän taistelunsa on oikeutettu, ja nyt on aika taistella. Ihmiset, joita on vuosikausia hallittu pelolla, eivät enää suostuneet olemaan hiljennettyjä alamaisia.

Ihmisten kertomuksissa toistui näkemys siitä, että Oaxacan konfliktin taustalla on syvään juurtuneita yhteiskunnallisia ongelmia - köyhyys, korruptio, väkivaltainen ja autoritäärinen hallinto, jolla ei ole legitimiteettiä eikä omien kansalaistensa luottamusta. Ongelmat tiivistyivät nykyiseen kuvernööriin Ulises Ruiziin ja hänen hallitukseensa, joiden erosta tuli liikkeen tärkein vaatimus. Ihmiset kuitenkin korostivat, että Ulises Ruizin korvaaminen toisella samanlaisella hallitsijalla ei riitä, vaan tavoitteena on kokonaan toisenlainen hallinto, jossa kaikki pystyvät osallistumaan päätöksentekoon - jossa oaxacalaiset hallitsevat itse itseään.

Muutaman kuukauden ajan heidän pyrkimyksensä olivat todellisuutta. Kaupungin keskusta, hallintorakennukset ja radioasemat olivat liikkeen hallussa. Oaxaca toimi ilman hallintoa tai viranomaisia. Näiden kuukausien ajan kaupungissa vallitsi myös poikkeuksellinen yhteisöllisyys. Mielenosoittajat ja lakkoilevat opettajat istuivat keskustan kaduilla, ja heitä tukevat kaupunkilaiset toivat kahvia ja ruokaa jaettavaksi ilmaiseksi. Naapurustot järjestäytyivät ja naapurit tutustuivat toisiinsa. Kadut täyttyivät musiikista, taiteesta ja spontaaneista kohtaamisista. Taistelu avasi tiloja jakaa kokemuksia vuosikausia jatkuneesta sorrosta, ja myös tiloja jakaa unelmia ja puhua muutoksesta.

Ihmisten kertomuksista tuli myös esiin, miten tämä taistelu on antanut heille mahdollisuuden ottaa elämänsä omiin käsiin. Kotiäiti, joka on kasvatettu uskomaan, että naisen rooli on olla hiljaa, kertoi silmät säteillen siitä, miten osallistui tuhansien muiden naisten kanssa hallituksen TV-aseman rauhanomaiseen valtaukseen. Kolmen viikon aikana TV:ssä kerrottiin taisteluista, joista oli vaiettu vuosia. 85-vuotias isoisoäiti juoksi keskustaan yöllisen väkivallan jälkeen ja antoi poliisien kuulla kunniansa. Myöhemmin hän vei joka yö kahvia barrikadeille, tai valvoi omalla katollaan valmiina antamaan hälytyksen, jos kadulla barrikadilla olevien kimppuun oltiin hyökkäämässä. Parikymppiset opiskelijat kertoivat, miten viime syksynä pystytettiin satoja barrikadeja ympäri kaupunkia puolustuskeinoksi hallituksen kuolemanpartioita vastaan, ja miten barrikadeista tuli myös tiloja, jotka toivat yhteen ihmisiä täysin eri taustoista ja opettivat heidät kohtaamaan toisensa ihmisinä ja toimimaan yhdessä.

Ihmisten voima ja kyky organisoitua pelottivat hallitusta. Meksikon liittovaltion hallitus yritti piilotella Oaxacan konfliktia mahdollisimman pitkään, ja kun se ei enää onnistunut, se vastasi väkivallan ja likaisen sodan keinoin. Tuhansia poliiseja lähetettiin murskaamaan Oaxacan liike ja painamaan se maan alle. Väkivalta ja repressio eivät kuitenkaan pysty pyyhkimään pois ihmisten kokemuksia. Ihmiset astuivat ulos alistetun kansalaisen roolista ja alkoivat itse päättää omasta elämästään, eikä heitä sen jälkeen pysty vaientamaan kuten ennen.

Tämän takia Oaxacan taistelu on inspiroinut ihmisiä ympäri maailman.Ympäri maailmaa ihmiset ovat osoittaneet tukensa Oaxacan liikkeelle ja vaatineet Ulises Ruizin eroa, poliittisten vankien vapauttamista ja repression loppua. Oaxacalaisille tämä tuki on ollut elintärkeää. Sekä he itse että ihmiset muualla näkevät Oaxacan taistelun osana laajempaa taistelua. Vastarinta kulttuurin kaupallistamiselle ja pyrkimykset autonomiaan yhdistävät ihmisiä kaikkialla, ja kaikkialla valtiot vastaavat väkivalloin ihmisten organisoitumiseen. Oaxaca ole taistelussaan yksin, me kaikki olemme Oaxaca.

Mielenosoitus Meksikon suurlähetystöllä 1.8.

2007-07-29T11:27:00.001-07:00

Loppu repressiolle Etelä-Meksikossa!

Kesäkuussa 2006 Oaxacassa, Etelä-Meksikossa nousi laaja kirjo ihmisiä vastarintaan kuvernööri Ulises Ruizin korruptoitunutta ja repressiivistä hallintoa vastaan ja alkoi rakentaa vanhan vallan tilalle itsehallintoa. Taistelu on saanut laajaa kansainvälistä huomiota, ja huolimatta kaikista tukahduttamistoimista – pidätyksistä, tekaistuista syytteistä, mustamaalauksesta, murhista ja kidutuksesta – taistelu jatkuu edelleen.

Tilanne kärjistyi uudelleen 16.7.2007.Oaxacan hallitus järjestää joka vuosi Guelaguetza-juhlan, jossa intiaanit esittelevät kulttuurejaan, liput vastaavat paikallisten köyhien kuukausipalkkaa, ja rahat menevät järjestäjien taskuun. Termi "guelaguetza" kuvaa alunperin alkuperäiskansojen tapaa antaa ja saada apua - ilmaiseksi.

Tänä vuonna Oaxacan kansojen kokous APPO järjesti toista kertaa "Guelaguetza popularin", joka oli kaikille avoin ja ilmainen. APPOlaiset päättivät pitää tilaisuuden Oaxacan ulkoilma-auditoriossa. Kun tuhannet ihmiset olivat saapumassa 16.7.2007 paikalle, poliisi hyökkäsi äärimmäisen väkivaltaisesti mäelle, jolla juhla pidettiin.

Hyökkäyksen seurauksena yksi kuoli ja 62 pidätettiin. Oaxacassa pidätys tarkoittaa suurella todennäköisyydellä myös kidutusta. Kadonneiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole varmaa tietoa. Monta toimittajaa haavoittui

Meksiko pelaa näkyvää roolia kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa. Samaan aikaan Meksikon viranomaiset polkevat ihmisoikeuksia räikeästi ja systemaattisesti. Meksiko ei voi jatkaa kaksoisroolinsa pelaamista, vaan sen on noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Haluamme tehdä selväksi Meksikon valtion edustajille Suomessa ja kaikkialla maailmassa, ettemme hyväksy Oaxacassa liittovaltion tuella harjoitettua sortoa ja väkivaltaa.Haluamme tehdä selväksi, että ihmiset ympäri maailmaa tukevatOaxacan vastarintaliikkeen pyrkimyksiä, ja vaativat Ulises Ruizin eroa, kaikkien poliittisten vankien vapauttamista ja loppua repressiolle.

Oaxacassa nähty repressio kertoo siitä, miten valtaapitävät pelkäävät todellista demokratiaa. Kun ihmiset hylkäävät roolinsa valtion ja pääoman orjina ja alamaisina ja alkavat kirjoittaa itse omaa historiaansa, rakentaen yhteisöllistä toimintaa jota ei määritä siitä maksettava hinta, turvautuu vanha valta viime kädessä likaiseen sotaan omia kansalaisiaan vastaan. Valtion väkivalta ei kuitenkaan voi pysäyttää Oaxacan oikeutettua taistelua.

Kaikkialla maailmassa ihmisiä hallitaan pelolla taloudellisten intressien vuoksi. Kaikkialla ihmiset myös taistelevat tätä vastaan. Taistelu samojen arvojen ja pyrkimysten puolesta jatkuu myös Helsingissä, esimerkiksi taistelussa kaupunkitilan hallinnasta, prekaarien toimeentulosta tai siirtolaisten oikeuksista.

Tervetuloa mielenosoitukseen Meksikon
suurlähetystölle (Simonkatu 12)
keskiviikkona 1.8. kello 17.

Loppu valtion terrorismille Oaxacassa!
Meksikon kunnioitettava ihmisoikeuksia!
Todos somos Oaxaca!

"Jos en huuda, nimeni katoaa"

2007-07-27T13:46:00.000-07:00

Ihmisen elämä on joskus niin pienestä kiinni. Alfredo (Suomessa huhtikuussa vieraillut ihmisoikeusjuristi) kertoo haastattelussa blogissa oaxacaenpiedelucha.blogspot.com, miten poliisit hakkasivat häntä pampuilla, kengänkärjillä ja kivillä. Poliisit kantoivat hänet autoon, jossa hän näki pari-kolme siviilipukuista miestä tuliaseiden kanssa. Tässä vaiheessa ympärille oli kerääntynyt toimittajia, jotka kysyivät huutaen hänen nimeään. "Keräsin voimani ja huusin nimeni, ja uskon että tämä oli se tekijä, joka esti katoamiseni." Tässä vaiheessa poliisit siirsivät Alfredon ambulanssiin, jossa hänelle annettiin kasoittain lääkkeittä. "Kuitenkin vielä ambulanssin sisällä kaksi liittovaltion poliisia kävi kimppuuni."

Kun Alfredo palasi Suomesta Meksikoon huhtikuussa, hänelle selvisi, että Oaxacan syyttäjänvirastossa on valmisteltu syyte häntä vastaan autonryöstöstä. Väite on huvittava. Alfredo ei ole ainoastaan etelämeksikolaisen lyhyt, vain myös kovin hoikka. Hänkö varasti väkivalloin luksusauton kahdelta mieheltä, kuten syyttäjä väittää?

Alfredo vastaa valtion terrorismiin oaxacalaisista tutulla taistelutahdolla.
"He hakkasivat minut, häpäisivät minut ja omasta mielestään nöyryyttivät minua. Mutta vakaumukseeni he eivät tehneet pienintäkään lovea. He sanoivat minulle: "siinäpä saat, perhanan poika, jotta opit olemaan puolustamatta noita pahuksen appolaisia", mutta tämä ei saa minua hievahtamaan."

Suomessa vieraillut lakimies haavoittui Oaxacassa

2007-07-20T01:45:00.000-07:00

Suomessa vieraillut ihmisoikeusasianajaja Jesús Alfredo López
García haavoittui Oaxacassa 16.6.2007 poliisin hyökätessä
APPO:n ja opettajien ammattiliiton järjestämään
Guelaguetza-juhlaan (lue alempi blogimerkintä).

Kuten kuvista näkyy, poliisit saivat aikaan järkyttävää
jälkeä. Alfredo haavoittui päähän kolmesta kohdasta.
Alfredo toipuu parhaillaan, ja hänen tilansa on onneksi
vakaa.

Alfredo oli Suomessa huhtikuussa Rauhanliiton vieraana.
Hän kertoi Oaxacan ihmisoikeustilanteesta muun muassa
Suomen sosiaalifoorumissa ja luennoi yliopistolla.

Alfredo lähettää suomalaisille ystävilleen terveisiä ja
kiittää suomalaisia heidän Oaxacan taistelulle
osoittamastaan tuesta.

Amnestylla on kampanja Alfredon ja toisen pahoin-
pidellyn ihmisoikeuspuolustajan, Cesár Grijalvan puolesta.

http://web.amnesty.org/library/Index/ENGAMR410352007

Heinäkuu 2007 – Oaxaca jälleen liekeissä

2007-07-18T15:54:00.000-07:00

Taistelu ja repressio jatkuvat Oaxacassa. Opettajat palasivat toukokuussa kaupungin keskustaan mielenosoitusleirille, APPO kaduille. Jälleen kerran osavaltion hallinto vastasi väkivalloin.

Oaxacan hallitus järjestää joka vuosi Guelaguetza-juhlan, jossa intiaanit esittelevät kulttuurejaan, liput vastaavat paikallisten köyhien kolmen viikon palkkaa, ja rahat menevät nätisti järjestäjien taskuun.

Termi "guelaguetza" kuvaa alunperin alkuperäiskansojen tapaa antaa ja saada apua - ilmaiseksi. Tänä vuonna Oaxacan kansojen kokous APPO järjesti toista kertaa "Guelaguetza popularin", joka oli kaikille avoin ja ilmainen. APPOlaiset päättivät pitää tilaisuuden Oaxacan ulkoilma-auditoriossa. Kun tuhannet ihmiset olivat saapumassa 16. heinäkuuta paikalle, poliisi hyökkäsi äärimmäisen väkivaltaisesti mäelle, jolla juhla oli.

Ensimmäisten tietojen mukaan yksi kuoli ja 62 pidätettiin. Oaxacassa pidätys tarkoittaa suurella todennäköisyydellä myös kidutusta. Kadonneiden ja haavoittuneiden määrästä ei ole varmaa tietoa. Monta toimittajaa haavoittui. Suomessa vieraillut ihmisoikeusasianajaja Alfredo on sairaalassa.

Järjestämme Helsingissä tukimielenosoituksen Meksikon suurlähetystöllä 1.8.2007 kello 17. Mukaan saa tuoda omaa taidetta, performanssit tervetulleita. Mikäli haluat mukaan suunnitteluun, ota yhteyttä blogin kautta!

www.indymedia.org
www.jornada.unam.mx/2007/07/17/index.php?section=politica&article=003n1pol
noticias-oax.com.mx/articulos.php?id_sec=2&id_art=54502&id_ejemplar=1482

MIELENOSOITUS MEKSIKON SUURLÄHETYSTÖLLÄ PE 27.4. KLO 17

2007-04-24T11:03:00.001-07:00

Meksikon poliittiset vangit vapautettava välittömästi!

Etelä-Meksikon Oaxacassa on ollut jo lähes vuoden käynnissä laaja yhteiskunnallinen liike joka pyrkii ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta syytetyn kuvernööri Ulises Ruizin eroon sekä uudenlaisen demokratian rakentamiseen.

Oaxacan kuvernööri pysyi vallassa ainoastaan laajalla repressiolla: pidättämällä mielivaltaisesti noin 400 ihmistä. Pidätetystä on hakattu 99 prosenttia. Tällä hetkellä Oaxacassa on yhä n. 40 pidätettyä ja n. 60 kadonnutta. Konfliktissa n. 40 on menettänyt henkensä.

Vaikka turistit ovat palanneet Oaxacaan, ja sen kaduilla on näennäinen rauha, pidätykset jatkuvat. Yksi erimerkki tästä on, että Oaxacan liikkeen katto-organisaation APPO:n neuvoston jäsen David Venegas Reyes pidätettiin väkivaltaisesti 13.4.2007 ilman pidätysmääräystä. Häntä syytetään huumerikoksista, jotka näyttävät tekaistuilta.

Amnesty Internationalilla on kampanja Davidin ja häntä pidätyksessä puolustaneen ja uhkaillun, ihmisoikeusasianajajan Isaac Torres Camonan, turvallisuuden puolesta. Molemmilla uhatuilla henkilöillä on myös henkilökohtaisia ystäviä Suomessa.

Vaadimme kaikkien Oaxacan, Atencon ja Chiapasin poliittisten vankien vapauttamista välittömästi.

Vaadimme, että kaikkien poliittisten aktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuus ja ihmisoikeudet taataan Meksikossa ja että ihmisoikeusrikoksiin syyllistyneitä rangaistaan. Vaadimme välitöntä, puolueetonta ja riippumatonta tutkimusta mielivaltaisten pidätysten ja kidutusten johdosta.

Mielenosoitus Meksikon suurlähetystöllä, Simonkatu 12,
perjantaina 27.4.2007 kello 17

Samana päivänä ympäri maailmaa järjestetään mielenosoituksia Meksikon suurlähetystöillä.

Tule mukaan!

Kirje David Venegasilta vankilasta

2007-04-19T19:22:00.000-07:00

Kirje David Venegas Reyesilta, joka on poliittinen vanki Oaxacan keskusvankilassa. Han on APPOn neuvostossa Brenamielin barrikadin edustajana ja kuuluu ryhmaan nimelta VOCAL (Voces Oaxaquenas Construyendo Autonomia y Libertad). Helmikuun lopussa perustettu VOCAL haluaa toimia yhteistyossa eri ryhmien kanssa, jotka taistelevat autonomian puolesta vaihtoehtona vallitsevalle jarjestelmalle, ja korostaa, etta Oaxacan liikkeen tulee pysya itsenaisena ja erillisena poliittisista puolueista. VOCAL toimii muun muassa taiteen keinoin, ja ryhmaan kuuluu ihmisia APPOsta ja La Otra Campañasta.

VOCAL jarjesti sunnuntaina 15.4. marssin Ixcotelin vankilan eteen. Myos pe 27.4. jarjestetaan Oaxacassa mielenosoitus, joka vaatii David Venegasin ja muiden poliittisten vankien vapauttamista, ja VOCAL kutsuu ihmisia ja ryhmia eri maista jarjestamaan samana paivana mielenosoituksia Meksikon suurlahetystojen edessa.

...

Santa Maria Ixcotelin vankila, 17. huhtikuuta 2007

Olen vankina Santa Maria Ixcotelin vankilassa, kaupungissani Oaxacassa. Jouduin tanne perusteettomasti syytettyna huumeiden hallussapidosta. Poliisit, jotka pidattivat minut, pahoinpitelivat minua ja yrittivat pakottaa minut valokuvattavaksi huumepaketti kadessa, mutta eivat onnistuneet. Kaksi pitkaa paivaa olin eristyksissa valtakunnansyyttajan huumeyksikossa, sen jalkeen minut siirrettiin tahan vankilaan ja minulle selvisi, etta minua vastaan on syytteita oikeustalon polttamisesta 25.11., virkavallan vastustamisesta ja muista rikoksista oaxacalaista yhteiskuntaa vastaan.
On turha sanoa rohkealle ja arvokkaalle Oaxacan kansalle, etta kaikki nama syytteet ovat keksittyja ja valheellisia. Me kaikki tiedamme, miten pitkalle hallitus on valmis menemaan kostaakseen niille, jotka taistelevat oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.

Naiden paivien aikana, te ulkopuolella olette pitaneet minut koossa. Tiedan toiminnasta, jota olette jarjestaneet vaatiaksenne vapauttani, ja kaikkien APPOn ja muiden taisteluiden poliittisten vankien vapautta, ja kiitan teita siita syvasti. Nama hetket ovat nayttaneet minulle Oaxacan kommuunin uuden vaiheen.

Veljeys ja solidaarisuus ylittavat vankiloiden muurit. Tunnen teidan kaikkien laheisyyden, perheeni, ystavieni ja taman suuren kansan, suuren sydameltaan, toivoltaan ja alykkyydeltaan. Sanat eivat riita ilmaisemaan mita tukenne ja protestinne ovat merkinneet minulle naiden vaikeiden paivien aikana. Jos voisin, syleilisin teita kaikkia, ja ehka sydamiemme laheisyys auttaisi ymmartamaan sanoja paremmin kiitollisuuteni ja rakkauteni. Tunnen suurta iloa tietaessani, etta mobilisaatiot jatkuvat ja tulevat jatkumaan. On jatkettava taistelua, vihaamatta niita jotka haluavat pitaa meidat alistettuina. Syita oikeutetun taistelun jatkamiseen ei tarvitse etsia raunioista, joita viha jattaa sydameen. Ne loytyvat jokaisista ikiaikaisista kasvoista, jokaisesta iskulauseesta, jokaisesta maalauksesta joka ilmestyy seinalle salaa yolla, jokaisesta lapsesta, jokaisesta banderollista, ja jokaisesta meista jotka olemme vankeina. Pyydan, alkaamme koskaan jattako tata taistelua.

Kuten vain aiti tietaa mika on lapselle parasta, jokainen yksilo ja yhteiso, kaupunki, pueblo ja naapurusto tietaa mita tarvitsee voidakseen elaa paremmin. Kohtalomme on omissa kasissamme. Vankeuteni kaikessa raakuudessaan osoittaa, mihin hallitus on valmis naina paivina jatkaakseen systemaattista repressiota Oaxacan liiketta kohtaan. Mutta repression edessa on vastarintaa, ja toivon, ettei jalkojemme ja aaniemme vasymys koskaan olisi suurempi kuin vaatimus oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta kaikille, vankiloissa ja niiden ulkopuolella.

Olen syvasti liikuttunut mahdollisuudesta kommunikoida kanssanne. Se muistuttaa, etta vain ruumiini on suljettu taman vankilan muurien sisapuolelle, mieleni on teidan kanssanne, vahvistamassa kapinan, vapauden ja autonomian henkea. Kuulin iskulauseidenne musiikin vankilan ulkopuolelta selliini, ja ne ovat tallentuneet sydameeni.

Toivon, etta tama kirje saavuttaa teidat, ei kuten kissa, joka kiipeaa hiipien vankilan muurien yli, vaan kuten muurit murtava jattilainen. Ja toivon, etta taman kirjeen mukana leviaa vakaumukseni - etta tama taistelu on oikeutettu ja lopulta tulemme voittamaan.

David Venegas Reyes
"Alebrije "

Oaxaca Suomen sosiaalifoorumissa

2007-04-19T13:13:00.000-07:00

Suomen sosiaalifoorumi kokoontuu kuudetta kertaa

Suomen kuudes Sosiaalifoorumi pidetään lauantaina ja sunnuntaina 21.-22. huhtikuuta ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella, osoitteessa Dagmarinkatu 3. Sosiaalifoorumia järjestämässä on noin 70 kansalaisjärjestöä, kirkon tai ay-liikkeen edustajia.

Foorumin päivitetty ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.sosiaalifoorumi.fi/. Meksikon ihmisoikeustilanne on esillä monessa seminaarissa, ja foorumissa nähdään myös meksikolainen dokumentti De Nadie (lauantaina klo 11.40-13.30).

Seminaarit Rasismin muodot Meksikossa (lauantaina klo 11.00-12.45) ja Oaxaca ja taistelu tiedonvälityksestä (lauantaina klo 15.45-17.45) valottavat Meksikon tilannetta intiaanien näkökulmasta. Asiantuntijana on Sosiaalifoorumin toinen virallinen ulkomainen vieras, insinööriopiskelija Diego Cruz Martinez, Oaxacasta Meksikosta.

Foorumi alkaa jo perjantaina 20. huhtikuuta klo 17 Kampin Narinkkatorilla maahanmuuttajien B-oleskelulupia vastustavalla mielenosoituksella. Katso lisätietoja: http://b-lupa.net .

Intiaanit Oaxacan yhteiskunnallisessa muutoksessa

Suomen Sosiaalifoorumi kutsuma vieras Meksikosta Diego Cruz Martinez on intiaani ja on köyhästä kotikylästään ainoa, joka on päässyt opiskelemaan insinööriksi. Diego on toiminut alkuperäiskansojen ja opiskelijoiden yhteiskunnallisissa liikkeissä ja on seurannut läheltä Kansojen neuvostoksi (APPO) järjestäytyneiden 365 järjestön toimintaa.

Diego Cruz Martinezin kotiseudulla Oaxacassa Meksikossa on kuohunut viime kesästä, jolloin opettajat ryhtyivät lakkoon korkeita elinkustannuksia, matalaa palkkatasoa ja korruptiota vastaan. Kun poliisijoukot hyökkäsivät Oaxacan keskusaukiolle leiriytyneiden opettajien kimppuun, lakko laajeni laajaksi kansanliikkeeksi, joka vaati kuvernööri Ulises Ruizin eroa.

Kuvernööri pysyi vallassa liittovaltion PFP-joukkojen avulla. Syksyn mittaan Oaxacassa oli yhteenottoja ja satoja ihmisiä pidätettiin. Konfliktin aikana on kuollut noin kaksikymmentä ihmistä, joista yksi amerikkalainen toimittaja. Ihmisoikeusjärjestö Limeddh on raportoinut pidätettyjen kidutuksista.

- Mistä Oaxacan kansanliikkeessä on kysymys alkuperäiskansojen näkökulmasta?
- Millaisia ovat rasismin muodot Meksikossa?
- Millaisia mahdollisuuksia on intiaanikylien yhteisöradioilla alkuperäiskansojen kulttuurin, identiteetin ja yhteisöjen muistin vahvistajana? Muun muassa nämä asiat ovat tapetilla Sosiaalifoorumissa.

Katso Sosiaalifoorumin ohjelma osoitteesta: http://www.sosiaalifoorumi.fi/

Paivitys Oaxacasta - APPOn neuvoston jasen pidatetty

2007-04-14T16:30:00.000-07:00

Paivitys hullusta kaupungista, missa aamupaivalla 77-vuotias naapurinrouva, entinen hallituksen tyontekija, julistaa olevansa ensimmainen kapinallinen ja kertoo osallistumisestaan taisteluun ja siita miten antoi poliisien kuulla kunniansa, ja iltapaivalla tulee viesti ystavan pidatyksesta. “Ottivat kiinni Davidin”, ei muuta tietoa.

Iltapaivalla haastattelen toista naapuria, Margaritaa, jonka kanssa juttelin lokakuussa muutamana yona kotikatumme barrikadilla. Margarita kertoo, miten tiedonkulku oli organisoitu barrikadien verkoston, suojeltavien strategisten paikkojen ja vallattujen radioiden valilla. Han melkein itkee, puhuessaan kuolemantapauksista ja pettymyksestaan opettajien liittoon, joka hanen mukaansa jatti pulaan heita tukevat ihmiset palatessaan kouluihin, ja nauraa taas tuttua nauruaan. Margarita, kolmen lapsen aiti, ei perheensa takia enaa uskalla osallistua yhta aktiivisesti kuin syksylla, mutta sanoo barrikadilla valvotuista oista puhuessaan tekevansa saman uudelleen jos on pakko. Ja toistaa saman minka hanen aitinsa Esperanza sanoi viimeisena yona barrikadilla, Brad Willin kuolinyona kun kaikki tiesivat PFPn tulevan kaupunkiin, “Toivo kuolee viimeisena”.

Illalla Barricada-nimisen lehden esittelytilaisuus. Ihmiset yleisosta puhuvat barrikadeista ja niiden merkityksesta tiloina, jotka toivat yhteen kaiken ikaisia ja –taustaisia ihmisia. Paitsi puolustuskeino, barrikadit olivat kohtaamispaikkoja, joissa yliopisto-opiskelijat ja kotiaidit, teinipojat ja duunarit toimivat yhdessa tasavertaisina, unohtaen hetkeksi yhteiskunnallisen asemansa. Yksi puhujista on Davidin, pidateyn pojan sisko. Hanen aanensa pettaa heti alussa. Han kertoo miten han ja hanen veljensa, jotka aina toivoivat syntyneensa vallankumouksen aikaan, nakivat Oaxacan liikkeessa valtavasti toivoa.

Davidin olinpaikasta on lahinna huhuja. Hanen ystavansa ovat etsineet hanta koko paivan, yhdesta saakka jolloin hanet otettiin kiinni. Pidatyksen tehneet olivat siviilivaatteissa ja ajoivat punaista autoa ilman rekisterikilpia. Kuulemma hanta syytetaan perusteettomasti huumeiden hallussapidosta, ja hanet on hakattu niin huonoon kuntoon, etteivat poliisit halua kenenkaan nakevan hanta samana iltana.

Seuraavan paivan Noticias-lehdessa on enemman tietoa Davidin pidatyksesta. David Venegas Reyes, opiskelija ja APPOn neuvoston jasen, pidatettiin vakivaltaisesti Oaxacan keskustassa perjantai 13.4. klo 13.15. Hanesta ei ollut pidatysmaaraysta mutta hanta syytetaan huumeiden hallussapidosta. Pidatyksen nahnyt ihmisoikeusjarjesto Limeddhin lakimies Isaac Torres kertoo pysahtyneensa juttelemaan Davidin kanssa kadulla, kun kahdeksan poliisia laskeutui autosta ja osoitti hanta aseilla. Poliisit heittivat Davidin maahan ja alkoivat pahoinpidella hanta, ja kehoittivat virallista pidatysmaaraysta tivanneen lakimiehen siirtya kauemmaksi ellei halua ongelmia.

Davidin olinpaikasta ei lehdessakaan tietoa. Kidutusta pelkaavat perheenjasenet ja ystavat ovat ilmoittaneet hanet kadonneeksi. Eilen iltapaivalla jarjestettiin mielenosoitus, joka vaati Ulises Ruizin eroa ja 43 poliittisen vangin vapauttamista, ja mielenosoittajat vaativat myos tietoa Davidin olinpaikasta. Noin 200 mellakkapoliisia piiritti marssin lahtopaikan ja uhkaili mielenosoittajia, mutta ei saanut heita estettya lahtemasta liikkeelle. APPOn puhuja sanoi, etta syytteet huumeiden hallussapidosta on keksitty todellisten syytteiden puuttuessa, jotta Davidia voidaan kohdella kuin tavallista rikollista, vaikka han on ilmiselvasti vankina poliittisen osallistumisensa takia.

Onko tama edelleen tavallista, katoaako ihmisia usein? kysyy kaupungissa kaymaan tullut ystava, enka osaa vastata. Kaikki tietavat, ettei kaupunki ole niin rauhallinen kuin milta se vaikuttaa, mutta vaikeampaa on tietaa, miten paljon ja miten rumia asioita tapahtuu kulissien takana.

Oaxacan terveiset Bushille

2007-03-20T20:05:00.000-07:00

Muutamia kuvia taidenayttelysta, joka jarjestettiin Oaxacan keskustassa tiistaina 13.3. Bushin vieraillessa Meksikossa. Tapahtuma oli pieni, mutta Macedonio Alcala on Oaxacan vilkkaimpia turistikatuja, joten uteliaita ohikulkijoita oli paljon.
Kadulle tuotujen taideteosten lisaksi seinille ripustettiin suuria valkoisia papereita, joille ihmiset saattoivat kirjoittaa terveisensa George W:lle.

Rauhallisempi meininki kuin monissa muissa Vali- ja Etela-Amerikan kaupungeissa, joissa oli valtavia mellakoita Bushin ironisesti nimetyn "We Care" -kiertueen aikana. Bushin kiertueen lisaksi myos Ungdomshusetin haadosta on kirjoitettu paljon taalla asti, mm. La Jornadassa ja Brasilian Indymediassa.

Naistenpaivan megamarssi - somos mas que voces

2007-03-11T14:10:00.000-07:00

8.3. jarjestetylle megamarssille, jota johti APPO:n naisjarjesto COMO, osallistui jarjestajien
mukaan 100.000 ihmista ja poliisin mukaan 8000. Silminnakijana sanoisin etta poliisien
ennemmin kuin jarjestajien pitaisi opetella laskemaan. Oaxacalaisten sitoutumisesta kertoo se,
etta marssit lahtevat aina kaukaa keskustan ulkopuolelta ja kestavat tuntikausia. Helmikuussa
jarjestetylla marssilla myytiin mm. sombreroja matkan varrella helteen varalle. Talla kertaa
reitin varrelle oli keraantynyt myos "porroja" provosoimaan ja heittelemaan muun muassa
appelsiineja. Kahakointia pahempia yhteenottoja ei kuitenkaan tapahtunut. Poliisit -siis ne varsinaiset poliiseiksi
pukeutuneet- pysyttelivat keskustassa varta vasten pystytettyjen piikkilanka-aitojen takana ja eristetylla Zocalolla.

Marssi loppui varjottomalle Plaza de la Danzalle, jonne vain sitkeimmat sissit jaivat paahtavaan
helteeseen kuuntelemaan puheita ja laulua. Paras (ja pelottavin!) ohjelmanumero oli
ehdottomasti ilotulitushevonen, (katso kuva) hieno oli myos paistinpannulla aseistautunut valtava nukke,
joka muistutti COMO:n ensimmaisesta, 1.8. jarjestetysta cacerola-marssista, jonka paatteeksi
vallattiin TV-asema Canal 9.

COMO jarjesti naistenpaivan kunniaksi ohjelmaa koko viikon ajan; kaikille avoimen asamblean, jossa suunniteltiin COMO:n tulevaa toimintaa, seminaareja ja konsertin. Paitsi Canal 9n valtauksen ja Meksiko Cityyn suunnanneen kulkueen, COMO on jarjestanyt monia luovimmista ja parhaimmista APPO:n tapahtumista, muun muassa katuteatteria PFP:lle ja lelukerayksen lapsille. Espanjankielen taitoisten kannattaa ehdottomasti lukea naisten osallistumisesta kertova Voces de Valentia -vihkonen, joka loytyy mm. oaxacalibre.org -etusivulta.

Son de la barricada MP3

2006-11-14T13:51:00.000-08:00

Lataa itsellesi Oaxacan vallankumoushitti numero 1!
Son de la barricada MP3 (n. 4 MB)

Jos suora linkki ei toimi, kokeile tätä:
http://www.sendspace.com/file/xvx0ck

Mielenosoitus Mexico Cityssa

2007-02-08T12:10:00.000-08:00

Mexico Cityssa jarjestettiin tiistaina 6.2. opiskelijoiden mielenosoitus repressiota vastaan ja poliittisten vankien vapauttamisen puolesta. Tuhannet ihmiset, etupaassa nuoret ja opiskelijat, marssivat paakaupungin kadulla vaativat poliittisten vankien vapauttamista jotta nama voivat jatkaa oikeutettua taistelua.

Mielenosoituspaiva liittyy UNAM-yliopiston lakkoon, josta on tullut kuluneeksi seitseman vuotta. PFP-joukot tunkeutuivat tuolloin yliopiston kampukselle ja tukahduttivat lakon voimakeinoin.

Megamarcha

2007-02-03T16:04:00.000-08:00

Lauantaina Oaxacassa kadut tayttyivat taas ihmisista, kun Appon suurmarssi (megamarcha) kokoontui vaatimaan lahtopasseja URO:lle ja PFP:lle seka poliittisten vankien valitonta vapauttamista. La Jornada uutisoi.

Ajaako hallitus ihmiset tarttumaan aseisiin?

2007-01-29T14:01:00.000-08:00

Joulukuussa Meksikon vasemmistolaisin sanomalehti La Jornada haastatteli sissiryhmien johtohahmoja. Sissijohtajien mukaan Oaxacan tapaus osoittaa, ettei Meksikossa ole tilaa rauhanomaiselle taistelulle.
Haastattelu oli tehty pari viikkoa sen jälkeen, kun Oaxacassa alkoi laajin APPO:n jäsenten tai satunnaisten liikkeen toiminnassa mukana olleeksi epäiltyjen pidätys – ja kidutusaalto.

Onko tilanne tosiaan näin karu? Eikö Meksikossa voi taistella ilman aseita?

Oaxacan naapuriosavaltiossa Chiapasissa zapatistit ovat onnistuneet taistelussaan Oaxacaa paremmin. Zapatistejakin viruu vankiloissa, mutta tiukalla armeijakurilla zapatistit ovat säilyttäneet autonomiansa. Zapatistikylissä on käyty yhteenottoja valtion armeijan kanssa, mutta zapatistiliikettä ei ole saatu maan alle.

Oaxacassa monet liikkeen toimintaan osallistuneet piileskelevät yhä. Näin muun muassa Bertha Elena Muñoz eli ”La Doctora” sekä ”Miguel”, jotka olivat syksyllä Radio Universidadin kuuluttajia. Sadat ihmiset, joilla on pidätysmääräys, eivät uskalla mennä koteihinsa, työpaikalleen tai kouluun poliisin pelossa.

Oaxacassa APPO:n jäsenille ropisee yhä syytteitä ja pidätysmääräyksiä. Usein syytteillä ei ole mitään tekemistä poliittisen toiminnan kanssa. Meksikossa on pitkä historia vasemmistoaktivistien syyttämisestä milloin mistäkin. Kun tuttu kahvinviljelijäpariskunta viitisen vuotta sitten vastusti kylänsä johtajaksi omavaltaisesti julistautunutta cacique-johtajaa, heitä keksittiin syyttaa tapon yrityksestä.
(Caciquet ovat kyliä mafiatyyliin johtavia tyyppejä, joita ei ole valittu ”toimeensa” mitenkään. Tästä ilmiöstä lisää joskus toiste.)
”Pahinta on se, että jos he keksivät syyttää minua vaikka raiskauksesta, he tulevat etsimään naisen joka suostuu palkkiosta todistamaan minun raiskanneen hänet”, tuskailee APPO:ssa toimiva tuttu.

Kiinni jäädessään liikkeessä toimineita saattavat odottaa vuosikymmenten vankeustuomiot. Miltä tuntuu 25-vuotiaasta nuoresta, joka saattaa joutua kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan? Ei koskaan perhettä, ei lapsia, urasta puhumattakaan. Tällä hetkellä Oaxacassa on paljon nuoria, joilla ei ole enää mitään menetettävää. He voivat paeta laittomiksi siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin, mutta lähempääkin löytyy vaihtoehtoja. Sissiryhmittymät harjoittelevat Oaxacan loputtomassa vuoristossa, ja epäilen monien ”kadonneiden” harjoittelevan siellä sissiotteita.

Vaikka lehdet eivät siitä juuri kirjoita, baarikeskusteluissa vasemmistolaiset arvuuttelevat, milloin Oaxacassa, tai koko Meksikossa, alkaa sissisota. Ehkä armeijan kouluttamiseen menee pari vuotta, ehkä kolme. Vuosi 2010 on Meksikon vallankumouksen satavuotispäivä, ja olisi loogista, että jotkut ryhmät ottaisivat vuodesta mediahuomion irti.

Autonomiset kylat

2007-01-12T16:16:00.000-08:00

Tovereiden mukaan eras intiaanikyla Oaxacassa on askettain julistautunut autonomiseksi. Tasta taytyisi etsia lisaa tietoa.

Ilmeisesti Oaxacan osavaltion perustuslaissa on tunnustettu niin sanottu "usos y costumbres"-jarjestelma, joka mahdollistaa kylille tietynasteisen autonomian.

Paikallishallinnoissa ilmeisesti PRI:n edustajilla on perinteisesti paljon valtaa ja usein mafiamaiset otteet. Kuulemma muutamissa kunnissa on nyt heitetty priistat (PRI:n edustajat) pois vallasta ja nimitetty itse omat edustajat. Chiapasissa on kuulemma sellaisia kuntia, joissa on kaksi eri hallintoa rinnakkain (priista-hallinto seka kansanhallinto, "gobierno popular"). Chiapasin perustuslaissa ei tunnusteta kylien autonomian jarjestelmaa, ja se on asia, jonka puolesta Chiapasissa kamppaillaan. Oaxacan perustuslaissa se tunnustetaan, mutta lakia ei pystyta hyodyntamaan kovin hyvin.

Uutisia Oaxacasta 10.1.2007

2007-01-12T16:02:00.000-08:00

Keskiviikkona 10.1. jarjestettiin Oaxacassa vuoden ensimmainen Appon marssi, jonka vaatimuksena olivat edelleen: URO ulos, PFP ulos, vangit vapaiksi.

Eilisen paivan La Jornada -lehti kertoo, etta sadat Appon kannattajat marssivat pitkin Oaxacan katuja huudellen iskulauseita kuten "¡Ya cayó, ya cayó, Ulises ya cayó!". Kulkuetta ymparoi kymmenia paikallisia poliiseja.

Kulkueen paatteeksi pidettiin poliittinen kokous. Kokouksessa Appon neuvoston jasen Tomas Martinez Pinocho sanoi etta Appo aloittaa uuden vuoden uudistetulla rohkeudella. Hanen mukaansa Oaxacan kansa on jo voittanut pahimman vihollisensa eli pelon.

Kokouksessa puhui myos opettajien ammattiosaston johtoon kuuluva Augusto Reyes Medina. Han sanoi etta opettajat ovat edelleen osa Appoa, vaikka yksi heidan liittonsa johtajista, Rueda Pacheco, on julkisuudessa yrittanyt tehda eroa opettajien liiton ja Appon valille.

La Jornadassa haastateltiin myos maan alla olevaa Miguelia, joka on yksi tunnetuimmista Radio Universidadin juontajista. Han ja toinen juontaja nimelta La Doctora paattivat pelastautua kun radio suljettiin ja repressio koveni. Han kertoo, etta hanen mukaansa hallitus on luvannut hanen hengestaan 50.000 pesoa elokuussa, jolloin radiolaitteita sabotoitiin, ja etta palkkio tuplattiin 17.10.

Julkisuuteen on tullut 15 tapausta, jossa Appon vankeihin on kohdistettu seksuaalista vakivaltaa liittovaltion poliisin taholta. Ahdistelu on tapahtunut paaasiassa silloin kun vankeja on siirretty erityisvankilaan.

Samassa lehdessa kerrotaan, etta Ulises haluaa lisaa PFP-joukkoja Oaxacaan. PFP:n joukkoja alkoi lahtea pois joulukuussa. Joukkoja on Oaxacassa edelleen, mutta ne eivat ole enaa keskitetty pelkastaan kaupunkiin vaan eri puolille osavaltiota. Ulisesin mukaan on mahdollista etta Appo saa lisaa voimaa selviydyttyaan viimeaikaisista pidatysaalloista. Ulisesin kerrotaan kayneen keskustelemassa uuden sisaministerin kanssa.

22.12. toimintapaiva Helsingissa

2006-12-27T10:06:00.000-08:00

Lyhyt raportti Suomesta:

Noin kymmenisen tyyppiä jakoi flaiereita suurlähetystön edessä 22. päivä joulukuuta. Yhteensä niitä jaettiin ehkä nelisen sataa. Samasta flaierista oli myös A3-kokoinen juliste, joita kiinniteltiin suurlähetystön edustalle.

Sisään ei päästy, koska olivat juuri sulkeneet, mutta sisäovi rapussa koristeltiin julisteilla. Pari julistetta laitettiin Ylen lasipalatsin studion ikkunaan uutisruutujen viereen.

Tällä viikolla Porvoossa näytetään yhdessä baarissa Place called Chiapas -leffa, ja puhutaan Oaxacasta. Julisteita ja flaiereita lähti myös Porvooseen.

Likainen sota

2006-12-11T16:07:00.000-08:00

Huolimatta pelon ilmapiirista, joka Oaxacassa on vallinnut viimeisten viikkojen ajan, 15.000 ihmista osallistui sunnuntai 10. paivan megamarssille, joukossa APPOn tukijoita ja kadonneiden perheenjasenia. APPOn mukaan megamarssi oli alku taistelun toiselle vaiheelle.

Kahden edeltavan viikon aikana liike ei ole ollut nakyvissa kaduilla. Santo Domingon katedraalin edusta, jossa aiemmin oli APPOn leiri, on ollut PFPn vartioima 25.11. taisteluista lahtien. 25. paivan taisteluiden ja koko yon kestaneen siivousoperaation jalkeen Ulises Ruiz poseerasi Santo Domingon edustalla luuta kadessa sanoen, etta Oaxaca on palannut normaalitilaan. Seuraavina paivina keskeisin barrikadi, 5 señores, oli hyokkaysten kohteena, ja muutaman paivan sisalla kaikki barrikadit purettiin. Radio Universidadista luovuttiin lopulta vapaaehtoisesti.

25.11. pidatettiin 214 ihmista, ja seuraavien paivien aikana mielivaltaiset pidatykset jatkuivat kaduilla, kodeissa ja kouluissa. Suuri osa pidatetyista on kuljetettu vankiloihin kaukana Oaxacasta, ilman mahdollisuutta kommunikoida ulkomaailman kanssa. Monet niista, jotka ovat onnistuneet kommunikoimaan perheidensa, ihmisoikeusjarjestojen tai asianajajan kanssa ovat kertoneet julmasta kidutuksesta, ja ihmisoikeusjarjeston mukaan suurinta osaa vangeista kidutetaan. Pidatettyjen todistuksissa toistuvat kertomukset pahoinpitelyista, tappouhkauksista ja henkisesta vakivallasta, koirien kayttamisesta pelotteena. Seksuaalista vakivaltaa on esiintynyt useissa tapauksissa.

Eilisen Jornadassa sanotaan, etta 80 prosenttia 25.11. pidatetyista on ihmisia, joilla ei ole mitaan tekemista APPOn kanssa. Jopa Ulises Ruiz myontaa artikkelissa, etta monet pidatetyt eivat ole osallistuneet kyseisen paivan mielenosoituksiin tai koko liikkeeseen, ja pyytaa heilta anteeksi. Samalla Oaxacan liikkeen kriminalisointi ja repressio jatkuu, ja monet APPOn jasenista joutuvat piiloutumaan ja pelkaamaan. Kaikkia APPOn neuvoston 234 jasenta vastaan on pidatysmaarays.
Myos ihmisoikeusjarjestojen tyontekijoita, jotka ovat auttaneet Oaxacassa vangittuja, on pidatettyjen, kidutettujen ja pidatettavien listalla.

Oaxacaa on kuvailtu Felipe Calderonin kokeeksi, joka antaa osviittaa hanen tulevasta linjastaan poliittisia liikkeita kohtaan. Parin viime viikon ajan, repression lisaannyttya Oaxacassa ja Calderonin aloitettua valtakautensa protestien saattamana, La Jornadassa on lahes paivittain ollut kirjoituksia Meksikon poliittisesta kriisista. Oaxacan tamanhetkisia tapahtumia on verrattu niin 70-luvun likaiseen sotaan poliittisia aktivisteja vastaan kuin diktatuurin aikaiseen ilmapiiriin Guatemalassa. Pinochetin kuoltua lehdessa oli pilakuva jossa ihmeteltiin, miten nopeasti ensimmainen Calderonin hallituksen jasen kaatui.

Syytteitä vapaustaistelusta

2006-12-05T21:04:00.000-08:00

Flavio Sosa ja hänen veljensä Horacio sekä kaksi muuta APPOn edustajaa, Ignacio García ja Mareclino Coache pidätettiin Meksikon pääkaupungissa maanantaina. Samalla kun Calderonin hallitus teeskenteli neuvottelevansa APPOn kanssa, se määräsi APPOn edustajat pidätettäväksi.

APPOn edustajia syytetään henkilökohtaisesti siitä vastarinnasta, joita oaxacalaiset ovat harjoittaneet yhteiskunnallisena liikkeenä. Vastarintaa kriminalisoidaan syyttämällä APPOn edustajia pitkästä listasta rikoksia: ryöstöistä, törkeästä tuhotyöstä, tuhopoltosta, kidnappauksesta jne.

Samalla kun Oaxacassa valtioterrori jatkuu poikkeustilan nimissä, ihmisiä katoaa, pidätetään ja kidutetaan, julistetaan vapaustaistelijat rikollisiksi. Eivätkö todelliset rikolliset löydy Calderonin hallituksesta?

Lähde: Juan Trujillo, Narco News